Bait grünleeden foont nai instituut wörd er uk en bairädj forsänj, am e ferbining tu e basis tu hüüljen. Diling bestoont di bairädj üt 20 kiisede feriinslasmoote, da forsatere foon da årbesfloose, da iirenåmtlike lasmoote üt da redaktsjoone foon iirbök än tidschraft än krispoliitikere. Tubai wörd er uk en waasenschaplik kuratoorium benåmd, am e ferbining ma da uniwersitääte än inruchtinge önj Weest- än Ååstfraschlönj tu sääkern. Et Nordfriisk Instituut häi foon began ouf önj e tacht ferbining tu da hiimstounsforschere. Et as foon da manschne önj e regjoon grünläid wörden än ai as en stootlik uniwersitäär institutsjoon. Wichti san önj dideere tuhuupehång da årbesfloose, wat äinständi årbe, ouers åltens foon en lektoor foont instituut pååsed wårde: 1968 wörd e årbesfloose genealogii än heraldik grünläid (diling histoori än genealogii), 1980 önjtstöö e Interessengemeinschaft Baupflege, 1993 köm e årbesfloose spräke än literatuur deertu. Tidwis jäif et uk suk floose tu da teeme ökologii/ökonomii, meedie än archäologii.
1972 häin junge feriinslasmoote dåt jarst biikebrånen aw e Stolbärj tånd än deerma et biikebrånen aw e fååstewål wider önj e gung broocht. As et instituut 1975 mat giilj ordi önj e knip wus, wjarn et daseelwie junge manschne, wat ma protäste än unerschrafte-aktsjoone fort ouerlaawen foont instituut strääweden. Deer hülp uk di formoon foon e instituutsferiin, Dr. Frederik Paulsen foon Feer, ma sin äin giilj.
Hi wus likes en besuneren friisken, wat for e nazis eefter e Schweiz än Schweden flüchted wus än deer en wråålswid farma-konsärn grünläid. Eefter da protäst-aktsjoone foon da junge manschne fort instituut, wörden ja en rucht jöögedfloose foon e instituutsferiin, ma sat än stäm önj stjör än bairädj.
Biikebrånen aw e Stolbärj 1972
Knååp 5000 unerschrafte wörden 1975 e loondäispresidänt Lemke ouerdänj, am et Nordfriisk Instituut tu reedien.
Interfriisk jöögedlooger 1976
Meeting foon a årbesfloose genealogii